se tunne kun yrittää kieltää rakkauden

Olen rakastunut. Taas.

Ihastuin palavasti taannoin postista kiljuvien lasten (työpäivä ) kanssa ostettuun globe hopen pussukkaan. Se oli täydellinen: koko väritys ja kaikki. Myös ihana ekoajatus sai sydämeni pamppailemaan normaaleja extralyöntejä hieman lisää kehooni. Mutta sitten se kukkaro hajosi, purkautui reunoistaan ja lopulta siinä oli niin iso reikä, että jos mulla olisi ollut kolikoita (eipä ollut) niin ne olisivat tipahtaneet maahan ilahduttamaan jotain löytäjää ja suruttamaan mua. Näppärä ja niksikäs marttahan olisi reiän ja saumat korjannut ja saanut entistä ehomman pussukan. Oikeutta vaativa olisi tehnyt reklamaation. Mutta mitä tein minä ? Hylkäsin kukkaron laatikon pohjille kunnes annoin sille uuden mahdollisuuden kaulakorupussukkana , tämän mahdollisuuden epäonnistuttua päätin etten enää IKINÄ aio hankkia mitään globe hopen tuotteita. Tottakai reagoin näin dramaattisesti, olinhan väärinkohdeltu kuluttaja.
..Kunnes

Eksyin Keskustassa sijaitsevaan liikkeeseen ja ensi silmäyksestä ja hengenvedosta olin myyty. Halusin kaikki tuotteet unohtamatta miesten tuotteita (???) . Tämä ehkä hieman soti kulutuksen vähentämispolitiikkaani vastaan mutta ei jaksanut kiinnostaa. Erityisesti rakastuin pikku pussukoihin ja pitsisomisteisiin laukkuihin.
Kukapa ei olisi katu-uskottava pitsigloben kanssa ???

Ja nyt erittäin ajankohtainen asia, nimittäin penaali ! Pääsin opiskelemaan VIIMEINKIN. kaikkien jo luovuttua toivosta (mm itseni) ,mutta tsädäm siellä ollaan nukahtamassa oppitunneille. Ja palkinnoksi tietenkin tartvitsen uuden penaalin ja vaihtoehtoina ovat erittäin vahvasti mikä tahansa näistä!(uskon ettei mun rakkauden kieltäminen onnistu enää..)  Myös marimekolla on varteenotettavia ihanuuksia. Aion myös tehdä kirppisrundeja ja pitää silmäni auki jospa löytyisi jotain coolia pulpettiuskottavuuden lisääjää. Uusi luonnonsuojelijareppu mulla olikin jo.

ps. miksi kirppikset (lähes kaikki ) ovat maanantaisin KIINNI??

-henu