Eräät minulle rakkaat matkalaiset palasivat juuri lomalta Intiasta, New Delhistä. Kertomuksen mukaan kulttuurishokki oli melkoinen. Kertomusta kuunnellessani päällimäiseksi mielikuvaksi jäi se kuinka hyvää palvelua matkalaiset olivat paikallisilta saaneet, ei niinkään irtokoirat, huonot tiet tai köyhyys.
Lämminhenkisyys joka matkalaisten kertomuksista välittyi kun puhe oli ihmisistä joita he tapasivat, oli jotain mihin en Euroopassa reissatessani ole juuri törmännyt. Nämä paikalliset olivat tarjonneet matkalaisille majapaikkaa omassa kodissaan ja koko reissun ajan järjestäneet heille pieniä ihania yllätyksiä. Tuliaisina matkalaisilla oli kutsu koko perheelle Intiaan ja puhelinnumero jos joku matkalaisten läheisistä matkustaa Intiaan ja tarvitsisi apua. Kertomuksia kuunnellessani huomasin että näistä taksikuskeista ja asiakaspalvelijoista oli tullut heille enemmän ystäviä kuin niin sanottuja palveluntarjoajia.
En nyt halua verrata suomalaisia intialaisiin tai kehänkään muuhunkaan, ihmiset ovat erilaisia ja joka paikkaan mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa. Haluan ehkä vain muistuttaa arkipäivän pienistä hyvistä teoista, yksi hymy tai kiitos voi pelastaa jonkun päivän. Välillä tuntuu että me länsimaalaiset ajattelemme liikaa omia asioitamme ja aikamme kuluu omien kiireidemme ympärillä. Kun itsestään antaa hieman enemmän, voi myös saada takaisin enemmän.
Lopuksi vielä uusi suosikkini syysiltoja piristämään:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti